Yksityisalue

Aivan hullua, olen blogannut reilun kuukauden ja 10 000 lukukertaa on pamahtanut jo rikki. Verraten kirjablogiini jota olen pitänyt kahdeksan kuukautta, ja nyt kolkutellaan tuhatta lukukertaa hiljalleen. Ehkä tämä tarina sitten jotenkin koskettaa, tai on vain mediaseksikästä. Tiedäpä häntä.

Huomenna on töissä muistotilaisuus miehelle. Minut kutsuttiin paikalle ja halusin mennä. Valvoin koko yön ahdistuneena ja peloissani. En voi mennä sinne, nyt en pysty, en vain kykene kohtaamaan niitä ihmisiä ja näyttäytymään henkisesti täysin alasti revittynä, mieli perseraiskattuna. Sattuu liikaa. Pelkään totaalista romahdusta. Haluan säilyttää suruni yksityisyyden. Itkeä yksin. 

Eilen mielen toimintaa avustamaan aloitettu lääke vetää pään ihan pumpuliin. Huimaa, päässä on vain utua. Discovalot välkkyvät kuin kaleidoskoopin kuvat heti kun silmät sulkee. Korvamato laulaa katkelmia kappaleista tauotta. Valvoin aamulla viiteen. Pelkäsin ihan helvetisti, että oven takana on joku. Palelin niin, että vapisin. Edes fleecetakki ja villasukat eivät vieneet horkkaa pois. Tällä tavoin palelin viikon miehen kuoleman jälkeen.  En muistanut, että tämmöiset lääkkeet ovat ensimmäisinä päivinä kuin täydellinen mind fuck. Toivottavasti en tulevana yönä pelkää yhtä paljon. En jaksa tunnin välein juosta ovelle tarkistamaan onko joku viemässä tavaroita tai hajottamassa paikkoja. Olo on täysin turvaton. Miksi kukaan ei suojele meitä?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suolaa

Olet mielessäni, nyt, kohta, vastikään. Koko ajan. Menetys lilluu ympärillä, kuin hernerokkasumu. Se imeytyy huokosiin kuin suola, tekee minusta patsaan, jolla on kivettynyt kuori. Repivä ja raastava suru on ollutta ja mennyttä. Tämä on enemmänkin kaiken uudelleen elämistä, ymmärtämistä niillä eväillä, mitkä olen keräillyt tässä vuosien varrella. Mitä enemmän ymmärrän, sitä enemmän sattuu. Mittakaava kasvaa päivä päivältä suuremmaksi tuoden mukanaan kipua ja särkyä, katkeruutta ja säröjä.  Yksinäisyys lietsoo tulta hyvällä menestyksellä. On helppoa kompastua itsesäälin asettamiin ansalankoihin. Kun kerran kompastuu, on vaikeaa nousta jaloilleen. Takerrun sinun sielusi rippeeseen sisälläni, kuin viimeiseen oljen korteen. Olethan vielä siellä, sielussani kiinni? Jos et ole, olen aivan yksin. Näethän minut vielä, kuulethan minut vielä? Kuka minut huolii, keskeneräisen,rikkinäisen ihmisen? Kuka näkee repsahtaneen ulkokuoren ohi sen, mitä sisällä on? Harva. Kuka uskaltaa harpata sinu...
Lue lisää

Nääntyjä

Joskus tuntuu siltä, että minun pitäisi olla jo ylivertaisen kestävä näiden koettelemusteni jälkeen uusien kompastuskivien edessä. No, enpä ole. En oikeastaan näinä viimeviikkoina kyennyt muuhun kuin kiukkuiseen valittamiseen. Jos olet kuullut suustani jotain positiivista, se oli vahinko. Onnistuneesti tasoittelen särmät huumorilla ja olen ryhtynyt aamulla meikkaamaan, jotta en näyttäisi ihan niin nääntyneeltä. Olen liian tunnollinen marssiakseni lääkäriin sekaisin olevan elämäni kanssa. Olen mahdottoman edessä. Päässä on liikaa dataa, pienetkin asiat lipsuvat mielestä, keskittyminen on lähes mahdotonta. Itku odottaa koko ajan nurkan takana. Surettaa, ahdistaa, väsyttää, pelottaa, suututtaa ja kyllästyttää. Huuda hep, jos löysit positiivisen tunnetilan! Kuinka paljon huolta voi yhden ihmisen elämä...
Lue lisää

Kaiken näkevä silmä?

Kävin aamulla psykiatrin arviossa. Erityisen haasteellinen aamu sinällään, koska jo yöllä mieleen tuli auki jäänyt silmä. Se tumman metsän ja syvän sinen sekoitus. Pupilli ennemmin pieni kuin suuri. Mihin se näki? Minä olen kaikki nämä 12 viikkoa ajatellut, että mitä se ihminen ajatteli siinä maatessaan ja minut nähdessään. Tänään huomasin, ettei se kaunis syvänsävyinen silmä enää nähnyt. Jotenkin tuntui irvokkaalta, että toinen silmä oli jäänyt auki, mutta toisaalta sain mahdollisuuden vielä kerran katsoa vaikkei se katse enää vastannut. Suru ei tule vieläkään. Pelkkiä fyysisiä oireita. Puistatuksia ja kuvotusta. Lääkkeitä rukattiin. Apteekkireissulla menin kioskin kautta. Kauppias katsoi kummastellen, kun kerroin päättäneeni aloittaa tupakoinnin uudestaan, mitähän valikoimassa mahtaisi olla. Harvinaista kuulemma. Totesin, että tuoreella leskellä on lupa aloittaa tupakointi, jos siltä tuntuu. Kauppias oli samaa mieltä ja esitteli parhaat tuotteensa. Askin takana lukee osuvasti tu...
Lue lisää