paskaa joulua
Kolmas joulu. Paskin joulu elämässäni. En tiedä mihin kaikki hyvä noste katosi. Kaikki äänet sattuvat päähän, raastavat korvia, joululaulut kuulostavat hirveältä tekopyhältä paskalta. Onko tätä leikkipirteää yhden päivän kaikilla on kaikki niin ihanan hyvin valhetta pakko kuunnella? Tässä joulussa ei ole mitään iloista. Pirteät, juhlaisat ihmiset ovat raivostuttavia. Voitteko vain olla hiljaa? Ahdistuksen mittasuhteet kasvavat. Ensimmäistä kertaa tajuan raastavani yöllä peiton kulmia solmuun ja miettiväni kuinka tappaisin itseni. Järki ja tunne eivät mahdu samaan lauseeseen. Pettymys, katkeruus, suru ja epätoivo hyökyvät yli pitelemättömällä volyymilla. Harvoin kehtaan olla kateellinen, mutta nyt haluaisin osan toisten onnesta itselleni. Minulla ei ole sitä, mitä minulla piti olla. Perhe, onni, taloudellinen turva, jatkuvuus ja kumppani. Yritin hankkia rahalla kaikenlaista mukavuutta, mutta ei siitä juuri iloa ollut. Ahdistun siitä, että yritän olla ahdistumatta. Sattuu kipeästi. Kuk...